Valosta

• Valo on jatkuvasti muuttuvaa. Välillä se on kovaa. Se luo jyrkkiä kontrasteja ja varjoja. Välillä se on pehmeää ja jakautuu pehmeästi. Valon ilmaisuun ja laatuun vaikuttavat ajankohta, suunta, määrä ja laatu. Valoa ei ole huono tai hyvälatuista, vaan kuva määrittää valon.
• Hajavalo tarkoittaa sellaista valaistusta, joka on esim, eri säällä voimakkaampi kuin toisessa.
• Hyvä päivänvalo tuo kuvatun kohteen todellisen värin, paikallisvärin
• Hohdevalo= valaistus, joka saa paikallisvärin hohtamaan
• Heijastusvalo= Aiheen heijastumista esim. vedestä, peilistä tai kiiltävistä metallipinnoista
• Syvävarjo eli täysvarjo= kaikista tummin kohta
• Puolivarjo= vaaleampi kohta varjossa. Ikään kuin valoa varjon sisällä.
• Suuri kontrasti ja puhki palaminen eli  mustaa ja valkoista

Jos olisin..

                                                                                                                                              

 Harraste-esine

                                                                         Muoto

Pallo

Pinta-materiaali

Rakennus

Tila

Valo

Ympyrä

 

Elokuvan historiaa

Elokuvatutkimus

• Elokuvaa on mahdollista tutkia monilla eri tavoilla. Se on tärkeä osa laajempaa audiovisuaalista mediakulttuuria. Elokuvan lähisukulaisiin kuuluu perinteinen media mm. radio ja televisio mutta myös ns.uusien medioiden laajempia kokonaisuuksia
• Elokuvatutkimuksessa syvennytään elokuvaan ja audiovisuaaliseen mediakulttuuriin kulttuurisena, esteettisenä ja historiallisena kokonaisuutena

Elokuvien historiaa

• Teatterissa esitettävä, projisoitu elokuva syntyi vuonna 1895. Silloin Lyonissa asuva, filmikateriaaleja valmistavan tehtaan johtaja Antoine Lumiere isännöi Pariisilaisessa Grand Cafessa järjestettyä elävien kuvien näytöstä. Se oli tehty hänen poikiensa, Augustin ja Louisin, kehittämillä kameroilla ja projektoreilla, jotka he olivat rakentaneet. Näin elokuva syntyi.

Dokumenttielokuva

• Historiallinen artefakti, tuote, johon on tallennettu tapahtumia
• Dokumenttielokuva rinnastuu elokuvaan, joka kuvaa todellisuutta enemmän kuin fiktioelokuvat
• Dokumettielokuvassa esiintyvät ihmiset ovat todellisia, kuitenkaan dokumettielokuva ei ole aivan totta, aina on jotakin muunneltua
• Dokumenttielokuva ei pyri yhteen ainoaan totuuteen, vaan sen tarkoitus on avata erilaisia tulkintamahdollisuuksia sekä uusia nähökulmia.

Dokumenttielokuvien eri lajeja ovat mm. kokeellinen dokumetti, seurantadokumentti, arkistoihin perustuva dokumentti

Fiktioelokuva

• Fiktio- eli näytelmäelokuva on vain keksittyä ja siinä on vähemmän totuutta kuin dokumenttielokuvassa.Elokuva on totta vasta kun katsoja tulkitsee sen
• Elokuvamaailma pyrkii pitämään eron fiktion ja dokumentin välillä
• Pitkä elokuva, teatterielokuva, näytelmäelokuva ja kokoillan elokuva tarkoittavat samaa asiaa. Kaikki edellämainitut kerstävät yli 37 minuuttia

Animaatioelokuva

• Animaatioelokuvassa eloton esine tai hahmo tehdään eläväksi. Animaation eri lajeja ovat mm. savi, paperi ja piirrosanimaatio

Auteur

• Auteur viittaa käsitykseen, että ohjaaja olisi elokuvan ensisijainen luoja. Tämä käsitys on ristiriitainen ja vääristynyt, sillä pelkästään halvan, pienibudjettisen elokuvan tekemisessä on käytetty monia kymmeniä tekijöitä. Lisäksi elokuvatyö on yhteisöllistä, joten käsitys yhdestä luojasta ei päde.

Genre eli lajityyppi

Elokuvien lajityyppejä ovat mm.

• lännenelokuva
• tieteiselokuva
• rakkauselokuvia
• musikaali
• melodraama
• rikoselokuva
• toimintaelokuva
• sotaelokuva
• kauhuelokuva
• nuorisoelokuva
• komediaelokuva
• tragediaelokuva

Kuvaus

• Kuvaukset seuraavat esituotantoa ja ovat näkyvin ja tärkein osa elokuvatuotantoa
• Kuvaushenkilöstöön kuuluu todella monia eri alojen ammattilaisia, joita johtavat taiteellisessa vastuussa olevat henkilöt kuten mm. leikkaaja, puvustaja, kuvaaja, maskeeraaja jne.

Draama

• Draama on sama asia kuin inhimillinen tarina. Draamassa kohtausket johtavat toisiaan loogisessa järjestyksessä

Komedia

• Komedia pyrkii esittelemään henkilöt huonompina kuin normaalisti, toisin kuin tragediassa ihmiset pyritään esittelemään parempina kuin todellisuudessa. Komedian tarkoitus on olla hauska ja naurattava.
• Elokuvan tarinan aikana katsojalle syntyy jännite, katsoja jännittää mitä seuraavaksi käy.
• Komediassa roolihahmo yleensä menettää arvokkuutensa ja muiden kunnoituksen itseensä

Kuva-analyysi

Kuvassa on etualalla punaisia unikonkukkia, taka-alalla taas vuoria ja taivasta. Kuva on tarkennettu pellolla seisovaan, asetta kantavaan miekkoseen. Kuvan geometrinen keskipiste on ase, jonka piipun päässä on kukka. Mielestäni kuva optinen keskipiste taas on tuo mies, mutta myös kivääri on katseenvangitsija.

Kuvassa on myös käytetty kultaista leikkausta, jolloin kuvan tärkein kohde on juuri oikeassa paikassa. Tehokeinona on käytetty vain yhtä väriä, punaista kukissa. Näin kuvassa on taiteellisuutta.  Kuvan muodot ovat pehmeitä eikä siinä ole liikaa aksenttisuutta.  Kuvassa kukkien punainen väri ja taivaan vaaleanpunainen väri riitelevät paljon keskenään, joten mielestäni kuva ei ole tasapainoinen. 

Kuva esiintyy symbolistisena, sillä siinä on sekä rauhallisuutta, kuten kauniit kukat että väkivallan merkkejä, kuten ase. Miehen asento on kuvassa jämäkkä, joten miehen kuvittelee rohkeaksi ja hän on kenties sotaan lähdössä. Taivas on kuvassa harmonisen rauhaisa, joka tasapainottaa kuvan sotaisuutta.

Kuva-analyysi on tehty Finlandia-palkinnon voittajan Hannes Heikuran valokuvasta.

Kuva on täällä

Valokuvaus

• Kuvan koko Suuri vai pieni kuva
• Kuvakoko Yleiskuva, puolikuva, lähikuva, erikoislähikuva
• Kuvan muoto Neliö, suorakulmio, syvätty
• Kuvan väri Mustavalko-vai nelivärikuva, värien yhteensopivuus kuvassa
• Rajaus Löysä vai tiukka rajaus
• Liike Mikä liikkuu, miten liikutaan, mihin suuntaan liikutaan
• Sommittelu Paino taka-vai etualalla

Geometrinen keskipiste Kuvan fyysisessä keskipisteessä
Optinen keskipiste Mihin katse kiinnityy kuvassa ensimmäiseksi, voi olla monia
Kuvakenttä Yläosa kaukana ja kevyt, alaosa lähellä ja raskaampi,
Diagonaali Harmoninen, dramaattinen
Kultainen leikkaus Ihannemitta kuvassa, tasapainottaa kuvaa

Tiedonhaun luento

Yleisimpiä virheitä

• Haet väärin tai väärästä paikasta
• Tyydyt ensimmäiseen lähteeseen
• Et kritisoi lähteitä
• Plagiointi: Kopiointi sanasta sanaan ilman lainausmerkkejä tai kopiointi ilman lähdeviitettä *

Mistä lähteä liikkeelle?

• Wikipedian linkit
• Linkkikirjasto (esim. makupalat.fi)
• Google
• Kirjasto

Luotettavan tiedon tuntomerkit

• Kuka? Asiantuntija, harrastelija, työnsä puolesta, bisnesmielessä...
• Miksi? markkinointi, vapaaehtoistyö, viihdyke jne.
• Yhteystiedot
• Tieto päivityksestä
• Tiedon lähde
• Myydäänkö jotain?
• Mainokset 
• Onko kirjoitusvirheitä?

 Google

• Hakusanat usein, lähekkäin ja usein sivun yläosassa
• Sivulle on paljon linkkejä (myös mainoslinkit lasketaan)
• Hakukriteerit muuttuvat jatkuvasti
• Voit hakea tarkempaa tietoa pdf.hausta

* Muistiinpanot tehty informaatikko Heidi Erikssonin opetuksen pohjalta
    Muistiinpanot kopioitu pienin muutoksin www.viestinnantuulia.blogspot.com

Speak Easy

”Keskeytetty ei aina ole uhri. Hän voi miettiä, ovatko omat jutut kiinnostavia.”, kertoo puheviestinnän professori Maarit Valo Jyväskylän yliopistosta. Miltä sinusta tuntuisi, jos ystäväsi, opettajasi tai perheenjäsenesi keskeyttäisi sinut yhtenään? Varmasti hyvin turhauttavalta. Olen samaa mieltä, sillä usein ajatellaan, että ihmiset keskeyttävät tahallaan ja ilkeyttään, vaikka niin ei olisi. He saattavat vain olla hyvin innostuneita keskustelustanne. Heillä saattaa olla samankaltaisia ajatuksia tai heillä ei riitä kärsivällisyyttä odottaa puheenvuorojaan. Tämä sama innostuneisuus ajaa heitä tuomaan esille omat parhaat ajatuksensa.

 Keskeytetty saattaa olla harmistunut tai ärsyyntynyt, koska puhekumppani on taas katkaissut hänen kertomuksensa, jotta voisi puhua itsestään ja omasta elämästään. Hänen kannattaa kuitenkin uhrata ajatuksia myös keskustelukumppaniin ja koettaa ymmärtää tätä. Joskus taas keskeytetty ei edes huomaa, että hänet on keskeytetty, jos keskeyttäjä täydentää keskeytetyn puhetta. Keskustelussa voi puutteista huolimatta olla hyvän dialogin piirteitä.

Suomalaisilla on tapana ajatella, että keskustelutilanteessa yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Tämä saatetaan mieltää kohteliaaksi. Mielestäni se ei ole kuitenkaan ole oikein, sillä ethän sinä saa suunvuoroa ollenkaan, jos vain annat muiden puhua. Kannattaa koettaa pysyä ”tasapainossa” keskustelun kannalta. Se tarkoittanee sitä, että molemmat saisivat saman verran puheaikaa. Ettei toinen vain pälpättäisi koko ajan omista asioistaan.

Hyvässä keskustelussa kaikille osallistujilla on mahdollisuus tulla kuulluksi, kertoa omia yhteistä asiaa eteenpäin kuljettavia ajatuksiaan. Osaavat keskustelijat ovat vuorovaikutuksessa keskenään niin, että keskustelusta jää kaikille hyvä olo. Keskustelussa saa ilmaista itseään ja siinä myös oppii tuntemaan omaa persoonaansa.